12.6.2013

Ruutua ja metallia

Mentiin pojan kanssa potkiskelemaan palloa lähikentälle ja otin koirat ja kassillisen reenirompetta mukaan. Välillä nimittäin tuo ajatus Roudan viemisestä voittajaluokkaan nostaa päätään. Olisi niin kiva saada sille siitä luokasta edes joku tulos.

Roudalla suurin ongelma on minusta paineistuminen, jolloin se hidastuu ja hidastuu eikä lopuksi enää uskalla tehdä mitään. Se olisi nopea, reipas ja iloinen jos se ei ottaisi minusta paineita. Sitä ei voi torua lainkaan, vaan jos se tekee jotain väärin niin on vain sanottava iloisella äänellä "voi pikku höpsöliini mitä menit tekemään, nyt ei tule palkkaa!" Sekin on jo melkein liikaa.

Ongelma numero kaksi on treenialueen vierellä kasvavien puiden tuijottelu oravien toivossa. Koulutus on ihan kivaa mutta kivempaa olisi vähän jahdata. Tällaisen koiran kanssa oma motivaatio on vähän heikossa hapessa.

Tänään kuitenkin otin mukaan ruutukamppeet sekä metallikapulan. Käytin ruudussa odottavaa vetolelua palkkana ja otettiin vetoleikit ruudun sisällä. Suunta ja reippaus olivat oikeat. Lähetin kahdesta suunnasta.

Metallikapula oli suuri yllätys. Sehän on ollut ihan yökhyi en voi ottaa sitä hampaisiin. Nyt jostain syystä Routa tarttui siihen ja pääsin antamaan uusia herkullisia koirankeksejä. Niistä Routa ahneutui niin, että halusi noutaa kapulaa vielä usean kerran. Heitin keksin maata pitkin niin että koira sai vielä jahdata sitä. Uusi toivo herää! Kun vain saisi sitä kestävyyttä ja itseluottamusta tuohon koirapoloiseen.

Budikin meni ruutuun, mutta metallikapulaan se ei suostunut koskemaan. Dummyn se haki ja sai siitä oman heittokeksinsä.

0 kommenttia: