21.8.2011

Esineruutu pellolla

Vanhempien piha rajautuu peltoihin, ja ne ovat tähän aikaan sängellä. Teinpä sitten kummallekin koiralle pienen esineruudun.

Routa on etsinyt esineitä ennenkin joten se sai vähän isomman alueen (n. 6x30 askelta) ja Budille tein ihan pikkuruisen ruudun (n. 1,5x1,5m).

Palkkioksi tein kuppiin koiranmakkarapaloja ja raksuja.

Budin ruutuun ripottelin frolicinpaloja, joita se etsikin hyvin. Se kävi pari kertaa alueen ulkopuolella, mutta palasi ihan itse takaisin. Sitten se oli omasta mielestään löytänyt kaiken ja kävi pissillä. Minä komensin sen vielä etsimään, ja hetken päästä se löysikin talouspaperihylsyn, jonka sisälle olin laittanut muutaman frolicin. Hirmu kehut ja mentiin yhdessä herkkukupille.

Routa luuli että mennään lenkille, ja kutsuin sen sitten ruudun reunaan. Lähetin sen etsimään ja jäin itse tielle kyykkyyn odottelemaan. Ennen pitkää se löysikin ensimmäisen puutarhahanskan. Se tippui juuri ennen luovutusta ja pyysin sen hakemaan sen. Se menikin takaisin ruutuun ja haki toisen puutarhahanskan. Sain sitten molemmat kerralla. Palkitsin makkaralla ja raksuilla ja lähetin ruutuun. Jäljellä olevat kaksi esinettä olivat vähän hankalampia, ei olisi oikein enää into riittänyt, mutta sählypallo ja paperihylsy löytyivät kuitenkin. Ihan loppuun riitti isompi kasa makkaraa palkkioksi.

Tosi hienosti Routa jaksoi sinnitellä vaikka kuumakin oli!

7.8.2011

Kuuma kuiva metsäjälki

Hieno sunnuntaipäivä, aurinko paistaa ja kuumakin jopa on. Päätin huvikseni kokeilla, mitä koirat tykkäisivät muistella vähän jäljestystä. Routa rakastaa nenähommia ja vähän harmittaa, ettei niitä ole tehty niin paljon kuin se haluaisi.

Valmistelin kourallisen pyykkipoikia merkeiksi ja astelin jäljen tuohon lähimetsikköön. Siinä oli suoria mutta pari kolme käännöstäkin. Annoin sen vanheta vähän aikaa, kun siivoilin täällä sisällä.

Sitten ajettiin pikku jälkemme. Routa tiesi heti mitä oli tiedossa, en tiedä mistä se hoksasi, kun ei meillä mitään erityisiä jälkivarusteitakaan ole. Ensin se oli tietävinään mistä jälki lähti, mutta oikea paikka oli pari kolme metriä sivussa. Varmaan haju oli vähän siirtynyt.

Vauhtia oli enemmän kuin tarpeeksi ja luulen saaneeni napattua kaikki pyykkipojatkin matkalta. Korkeintaan yksi on saattanut jäädä jälkeen. Olin jättänyt jäljen loppuun kivien väliin pakasterasiassa lihapullaa, ja Routa kaiveli sen innoissaan esille. Hyvä koira!

Budille tein ehkä kymmenen metriä pitkän jäljenpätkän, johon laitoin namuja jalanjälkiin ja loppuun pakasterasian. Mennessä Budikin jo oli jäljestävinään, mistä ne oikein tämän tajuavat?! Näytin jäljen alun, ja sitten piti jarrutella, että namit tulivat löydettyä. Hyvin Budi niitä haistelikin ja löysi. Purkkia se ei hoksannut (ehkä onneksi) joten se tuli sitten ekstrapalkkiona takavasemmalta. Hyvä koira!